Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 


Runojani osa 15

Jatkoa toiselta runosivultani

http://www.koboltti1.suntuubi.com


 

Kimallusta



Kimalteleva hetki.

Pakkasen runtelema huurteinen koivu.

Viimaisen tuulen piestessä,
hentoja oksia.

Illan viimeiset säteet,
hehkuvat punertavina,
vaaleutta vasten.

Valo vaihtui hämärään.

Tämä hetki oli mennyt pois,
muistamme silti.

Kauneuden.


R.S
09.01.2013

.

 

 

Teeskentelyä


Kasvot ilosta kouristuneet,
pakkohymyyn.

Pakotettuna.

Elämä oli mitä oli.

Sisältäsi on sinun ilosi löydettävä,
kukaan ei sitä sinulle kultalautasella eteesi tuo.

Mädäntyneessä hetkessäkin,
tässä maailmassa, voi hymyillä vähäsen.

Vain vähäsen.


R.S
10.01.2013

 

.

 


 

Elämisen taito



Jos ihminen olisi viisas.

Hän ymmärtäisi elää,
tämän hetken ja olisi hamuamatta,
kaikkea turhaa.

Elää vain hetkessä,
kun kaikki on niin katoavaista.


R.S
11.01.2013

 

.

 


 

 

Syrjäytetty ihminen


Maailma puristi pienen ihmisen.

Kierteelle käänsi,
viimeisetkin mehut tippuivat maahan.

Valitti ihmispolo.

Oli hän vain tyhjä kuori,
puristettu paperipussi.

Sieluton massa joka joutaa tunkiolle.

Vaijennettiin unohtamalla,
heitä ei ollutkaan täällä suomessa.

Tuli tuuli vei roskan pois.

Unohdimme, olihan hänkin ihminen.


R.S
14.01.2013
 
.
 

 

 

Meni pois



Takin helma kahisi.

Nostit kätesi ja sanoit moi,
nähdään pian.

Se olikin viimeinen tuokiokuva,
joka piirtyi mieleeni.

Koskaan en nähnyt sinua uudestaan.

Ehkä tavataan taas siellä toisella puolella,
josta kukaan ei ole palannut.

Jätit minut tänne.


R.S
15.01.2013

 
 

 

 

Turmeltumaton



Hengitys sattui,
hapetettu täysi keuhko repi ilmaa.

Katsominen viilti sieluun pysyvän haavan.

Jalat kuin halvaantuneet,
katsoin jäykkänä kaunista maisemaa,
jota ihminen ei ollut turmellut vielä.

Liikutuksen kyynel vierähti poskipäille.

Näin vielä tämänkin aidon maiseman.


R.S
16.01.2013

 
 

 

Estäjä



Nälässä pidin sydämeni,
en antanut rakkauden tulla.

Pidin kaiken loitolla minusta.

Kukaan ei voinut haavoittaa minua,
eikä herkkää rakkauttani riepoteltu.

Se ei olisi kestänyt sitä.

Kaipaus silti jäi.


R.S
17.01.2013

 
 

 

 

Kadotettu määränpää 



Leijuva ajatus.

Vapaana liiti elämästä toiseen,
sielu levoton,
vailla aitoja ja tuulen tekemiä esteitä.

Saderintaman jälkeen,
elimme seesteisiä hetkiä.

Vaikka maailmakuvamme muuttui alati,
mikään ei ollut pysyvää.

Tukevatkaan kivijalat eivät pystyneet,
ankkuroimaan meitä elämään kiinni.

Ajelehdimme kuin ajopuut,
vailla suuntaa.

Menimme eteenpäin.

Tietämättä minne ja miksi.


R.S
18.01.2013

 
 

 

 

Sanojen syntymä



Mieleni sisällä suuri pallo,
ajatukseni sanat siellä sekaisin.

Olen pääni reunalla kalassa,
saalistan sanoja,
joita runoni tarvitsee.

Nostan kosteat kirjaimen kuivumaan.

Liimaan ne paperille kiinni,
ikuisiksi ajoiksi kaikkien luettavaksi.

Sieluni elämä valui,
teidän silmienne sisälle.

Vaikutin teihin vaikka nukuitte.

Herätessänne tiesitte mitä tarkoitin.


R.S
18.01.2013

 
 

 

 

Paha kuva



Hartaudella painoin kynää.

Sanat jotka piirtyivät,
kelmeälle paperille.

Kauhistuneet silmäni näkivät,
raadollisien maailman paljaana.

Oliko täällä mitään hyvää tai kaunista.

Taisin nähdä sittenkin oikein,
se oli paha kuva.

Tästä ajasta.


R.S
21.01.2013

 
 

 

Yksin 



Yksinäisyydessä elämän koko matka.

Tuntuu paljon pidemmältä kuin se onkaan.


R.S
22.01.2013

 
 

 

 

Sykäyksen lämpö


Pakkanen kietoi,
ilman ympärillämme,
tiukkaan otteeseen.

Viileät varpaat,
siniset huulet,
ripset toisiinsa jo jäätyneet.

Talvitakin alla lämmin sydän.

Jakaa rakkauttaan joka sykäyksellä,
vain rakas,
pääsee takin alle lämmittelemään.


R.S
23.01.2013

 
 

 

 

Kimaltelevaa



Hento oksa,
vasten kirkasta aurinkoa.

Pakkasessa kimaltelevat kuuraiset koivut.

Valo säteilevä,
siivilöityy herkkänä kauneutena,
koskesta nousevan usvan taakse.

Hehkuva jäätynyt pisara,
kiven päällä,
heijastaa maailman kaikki värit.

Silmämme hymyilivät.


R.S

24.01.2013

 
 

 

 

Piiloitettu minä 



Kohdennettu mietiskely,
johti oivallukseen.

Elämä on monimutkaisempaa,
kuin sitä ennen luuli sen olevan.

Kaikki kaunis on jo meissä sisällä.

Näkyykö se.

Ehkä ei aina ,ole näkyvästi pinnassa havaittavissa.

Jotkut ovat taitavia kätkemään itsensä.

Suljettu sielu,
sanoja sanomaton suu täynnä.



R.S
25.01.2013

 
 

 

 

Kaukana


Käsillä viilenevä ilta.

Suuri kuu loistaa heleänä.

Kaukana se on,
vielä kauempana rakkauteni kohde.


R.S
28.01.2013
 
 

 

 

Korjattavaa


Päättymätön korjausliike,
suhteiden rakennustyömaalla.

Tunteet eivät olleet koskaan pysyviä.

Elämä muuttui, me emme.

Aika eli omaa elämäänsä.



R.S
29.01.2013
 
 

 

 

Jäinen oksa


Jäinen pihlajan oksa.

Tilhi istuen, kynnet upoten puuhun,
tuulen heittämä siipi väristen.

Punainen herkku suussa,
hamuten toista samanlaista.

Viileä marja hehkuen nokassaan.


R.S
30.01.2013
 
 

 

 

Vaikeaa 


Soluissamme tiedämme,
kuinka paljon rakkautta tarvitsemme.

Sen sanominen on vain niin vaikeaa toiselle.


R.S
31.01.2013

 
 

 

Pakopaikka 



Nykyinen elämä.

Katsoin suu auki,
kiihtyvää aikaa.

Suljin silmäni.

Pakenin rauhaisaan hetkeen,
menneeseen.

Mieleni sisälle.


R.S
01.02.2013

 
 

 

 

Lomittain



Läheisyyteen ei tarvita muuta kuin,
vain lämmin käsi toisen kädessä.


R.S
01.02.2013

 
 

 

Odotamme aikaa



Hengittäen vapautta.

Silmät naulittuna kaukaisuuteen.

Varpaat tiukasti kiinni,
jäätyneessä kalliossa.

Unelmat ojennettujen kämmenien sisällä.

Selässä reppu täynnä haaveita.

Odotamme oikeaa aikaa,
jotta maailma nytkähtää,
eteenpäin hieman.


R.S
04.02.2013

 
 

 

 

Turvassa



Tunteittesi syvimmissä kerroksissa,
haavoitetun rakkauden alla.

Epäilevä hetki viipyi hieman.

Sydänalasta kouraisi riipaisevasti.

Pettymyksen luiseva koura puristi kovaa,
sydämesi kammioista.

Tunsit kuinka,
rakastava tunne sisältäsi,
katosi ikuisiksi ajoiksi piiloon,
uusilta hyökkäyksiltä.

Halusit olla turvassa tunteilta.


R.S
05.02.2013

 
 

 

 

Katkaistu yhteys



Kaikkien multimedia syötteiden saartamana.

Katkaisen johdot.

Hiljaisuudessa istun,
kirja kädessäni.

Sanat soivat päässäni,
siirryin kivikauteen.

Joidenkin mielestä,
joudan museoon.

Ihanasti vanhanaikainen minä.


R.S
06.02.2013

 
 

 

 

Aikani



Olin.

Hengitin maailmaa,
katsoin ihmeitä sen.

Yritin ymmärtää elämää.

Tunteistani en tiedä vieläkään mitään.

Hetki vain, maailmankaikkeudessa oli aikani.

Tähtitomuna jatkoin matkaani toiselle planeetalle.

Yksinäni.


R.S
07.02.2013

 
 

 

 

Leikkivä valo



Kulmahylly.

Lasinen vaasi sädehtien,
aurinko halasi kylmää pintaa.

Siroutunut valo,
pirstaleina seinässä.

Pöly, leijuen läpi säteen,
tullen nähdyksi kohti lattiaa liitämässä.

Kevät toi valon.

Toivo on ovella koputtamassa.

Päästä kesä sisälle.


R.S
08.02.2013

 
 

 

 

Puhu 



Puhu nyt on puhumisen aika.

Hautakivi ei vastaa,
vaikka huudat sille kuinka kovaa.


R.S
11.02.2013

 
 

 

 

Hehkuva lumi



Hehkuva lämpöinen lumi,
kuorrutteena havupuiden oksilla.

Hohtavan pallon viimeiset säteet,
hipaisten kiteistä valkeutta.

Viileydessä eli lämpö sisällä,
piilossa katseilta, piilossa kosketukselta.

Puna illan reunassa, vaihtui siniseen hetkeen,
hämärä kietoi meidät vaippaansa.

Horroksessa elimme,
mutta eläviä olimme joka hetki.

Rakastimme valkeutta,
se oli voimamme.


R.S
12.02.2013

 
 

 

Revitty sydän



Enkeli ei jaksanut kauaksi lentää,
sydän oli siltä revitty irti.

Verentahrimat siivet,
viimeiset lyöntinsä teki.

Murheiden laakson yllä,
voimat loppuivat.

Jäi mättäälle viimeiseen lepoonsa.

Rakkaus saavuttamaton,
teki raajarikon.

Sydän irtosi lennossa.


R.S
13.02.2013

 
 

 

Vaiettu puhe



Rakkautesi ei koskaan saanut tietää sitä.

Et sanonut sanaakaan kohdatessanne.

Hänelle.


R.S
14.02.2013

 
 

 

 

Huomattu



Havaitsin.

Elämä ei ole onnela.

Tämä harhakuvitelma,
on karissut pois minusta,
jo kauan sitten.

Rakasta itseäsi ja maailmaa,
edes pienen hetken.

Niin näet.


R.S
14.02.2013

 
 

 

 

Kaiken tuhoaja


Epätoivo.

Katse ei näe kuin kurjuutta,
korvat kuulevat vaikerrusta.

Kuoleva maailma.

Joessa virtasi musta öljy,
linnut liimaantuneena pinnalle sen.

Puut pystyssä, kaarna hapolla poltettu.

En koskaan, metsän vihreää loistetta,
saa tulevaisuudessa nähdä.

Me teimme sen,
aivan itse.

Tuhosimme kaiken.


R.S
15.02.2013

 

 


End this page.

See next page 16.

Lue myös vanha sivustoni       http://www.koboltti1.suntuubi.com


 

©2017 Runojani - suntuubi.com